Näytetään tekstit, joissa on tunniste ompelu. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste ompelu. Näytä kaikki tekstit

torstai 12. maaliskuuta 2015

Pitsipaita

Perheen abiturientti toi koulun reissulta itselleen tuliaisiksi pitsipaidan Ranskasta. Paidassa oli pitsihihat, etumus oli trikoovuoritettua pitsiä ja takaosa oli pelkkää trikoota. Ihanuus kutistui ohjeiden noudattamisesta huolimatta pesussa niin paljon, että se siirtyi 11-vuotiaan käyttöön. Lupasin vanhemmalle tyttärelle, että yritän tehdä samantapaisen paidan, jos satun löytämään jostain palakorista hyvin joustavaa pitsiä. Ja jossain vaiheessa Eurokankaan palakorista löytyi pitsipala, jonka värin arvelin miellyttävän tytärtä. Sopivan väristä ja sopivan joustavaa trikoota etsinkin sitten pidempään.



Kuvat on napattu pikaisesti, kun satuimme esikoisen kanssa olemaan päivänvalolla yhtä aikaa kotona. Pitsipaita ei ehkä ole parhaimmillaan collegehousujen kanssa ja takaa päin kuvatessa olisi pitänyt kiinnittää huomiota käsien asentoon, mutta olkoon. Perustrikoopaidan kaava on Suuri Käsityö -lehdestä 8/2008. Paitaa kavennettiin vyötäröltä ja hihoista tehtiin 3/4 -pituiset. Trikoo on lycratrikoota, joka oli aika liukasta ommeltavaa, mutta siitä selvisi kyllä, kun malttoi harsia ensin. Vähän arveluttaa se, alkaako tuo takaosa käytössä mennä ryppyyn vyötärölle, Kuvan perusteella niin voi käydä. Täytyy pitää asiaa silmällä. Olisinkin oikeasti halunnut puuvillaelastaanitrikoota, mutta kun en löytänyt sitä sopivan värisenä, päätin tyytyä lycraan, että paita edes joskus valmistuisi.

sunnuntai 15. helmikuuta 2015

Penkkariasu: Tolkienin naiskääpiö (osa 2)

Kääpiönaisen tunika on tehty tavallisen paitapuseron kaavaa muokaten pellavanoloisesta kankaasta. Etukappaleet eivät mene päällekkäin, vaan ne on ommeltu yhteen edestä keskeltä siten, että noin 85 cm pitkän tunikan alaosassa on 37 cm:n halkio ja pääntiessä 18 cm:n halkio. Kaavan napituslistat on käännetty nurjalle keskiviivaa pitkin ja kaksinkertaiseen osaan ompelin tummansinisellä tikkauslangalla salmiakkikuvioita. Tein mallineen pahville ja piirsin hennosti ommelreitin kankaaseen saadakseni halkion molemmat puolet samanlaisiksi.

Päällimmäisenä oleva lyhythihainen takki noudattaa samaa paitapuseromaista linjaa. Helma levenee alaspäin ja takin kokonaispituus on noin 100 cm. Koska pituutta tarvittiin paljon, jouduttiin molemmat hihat tekemään ompelemalla ensin neljä tilkkua yhtenäiseksi kappaleeksi ja laittamalla kaava niiden päälle. Kaulus ja hihansuut ovat samaa pitkäkarvaista tekoturkista kuin saappaiden pintakin.

Peruukki ja parta tilattiin ebayn kautta saksalaisesta liikkeestä noin 15 euron hintaan. Lisäksi ostettiin Aprillin nettikaupasta kirves 2,50€. Kengistä on jo irrotettu tekoturkikset ja niitä voi käyttää uudelleen, jos joku tarvitsee karvaisia jalkoja :D Yksitoistavuotias tytär keksi, että tunika ja pitkävartiset kämmekkäät näyttävät ihan jonkun jousiampujan varusteilta ja suunnitteli jo tarvitsevansa jousipyssyä koulun vappuaaton naamiaisiin. Minusta vyönsolki ja takki muistuttavat rokkistaran asusteita... Kohta meillä on oma naamiasasuvarasto!

torstai 12. helmikuuta 2015

Penkkariasu: Tolkienin naiskääpiö (osa 1)

Tolkienin faneille täytyy heti varoittaa, että tämä puku ei noudata alkuperäisiä kuvauksia kääpiöiden vaatteista kovinkaan tarkasti. Tytär tulosti netistä Simplicity 1552a-kaavan esittelykuvan, jota käytimme mallina. Tarvittiin paljon kaikenlaista pientä -tai ainakin sellaista, minkä tekemistä en ollut kokeillut ennen.

Karvaiset kengät tehtiin tekoturkiksesta pitkävartisten nahkaisten talvikenkien päälle. Yläreunassa ja jalkapohjan alla on kuminauha ja kärjestä tekoturkis on liimattu n. 1,5 cm matkalta juuri ja juuri pohjan puolelle. Tarkoitus siis oli, että jalat näyttävät isoilta ja kenkien pukeminen ja riisuminen on helppoa. Tekoturkiksen voi kuminauhan ansiosta vetää alas ja avata/sulkea kenkien vetoketjun ja tekoturkiksen saa irti niin, että kenkiä voi taas myöhemmin käyttää ihan tavallisesti.


Vanha, leveä nahkavyö sai uuden soljen, joka ujutettiin vanhan päälle, kun vyö oli kiinnitetty vyötärölle. Se valmistui säilyketölkin kannesta, jonka ensin taivuttelin pihdeillä suunnilleen viisikulmion muotoon ja hakkasin vasaran ja naulan avulla siihen neljä reikää kuminauhaa varten. Sen jälkeen liimasin lasityökurssilla jämälasista sulatetut 'jalokivet' paikalleen ja täytin välit kiemuraksi väännetyllä kullanvärisellä alumiinilangalla. Yhtä kokemusta viisaampana voin sanoa, että tuota osiota kannattaa suunnitella hieman ennen minkäänlaiseen liimaamiseen ryhtymistä, sillä minulla oli vaikeuksia saada väänneltyä sopivankokoisia kiemuroita väleihin, jotka lasien liimaamisessa olivat syntyneet.

Käteen tehtiin ohuesta tekonahkasta (Eurokangas, palakorista 5 €) pitkävartiset kämmekkäät. Ne kiristetään käsivarteen sopiviksi nyörityksen avulla. Nahkalle tarkoitetulla rei'ittimellä reiät nyöriä varten oli nopea tehdä ja nyöriksi sopi hyvin koruissa käytettävä 2 mm:n vahattu puuvillanyöri, jota kotona sattui olemaan.














Tunikan ja takin tekemisessä olikin sitten vähän isompi työ, sillä molempia kankaita oli niin vähän, että hihat piti rakentaa palasista ja tekoturkiskin meinasi loppua kesken. Mutta siitä lisää viikonloppuna.



sunnuntai 1. helmikuuta 2015

Penkkariasun tekoa

Oli ehkä tyhmää aloittaa uuden blogin kirjoittaminen sillon, kun pääprojekti on tehdä penkkariasua, jonka täälläpäin on tarkoitus olla yllätys kaikille muille paitsi perheelle ja abeille, jotka ovat keskenään sopineet siitä, mitä kukakin esittää.

Ihan ensimmäinen tyttären ajattelema asu ei sopinutkaan tämän vuoden teemaan. Sitten mietittiin toista vaihtoehtoa, mutta olimme lopulta molemmat sitä mieltä, että sen toteuttaminen voi olla ehkä turhan hankalaa. Ja lopulta tytär ilmoitti, että aikoo olla xxxxx ja netistä löytyy kaavatkin sitä varten. Kaavojen toimitusaika oli tietenkin kolme viikkoa ja katseltuani kuvia pari kertaa totesin, että eiköhän me pärjätä ilman. Pyysin tytärtä tulostamaan kaavan esittelykuvan ja takasivun, jossa oli esitetty vaatekappaleiden muodot.


Kävimme ostamassa kankaita ja olen ommellut mm. kuvassa näkyvää ohutta tekonahkaa. Se oli hyvä löytö palakorista, sillä sen hinta oli vain 5€.  Lisäksi olen väännellyt pihdeillä säilyketölkin kansia. Tuo ensimmäinen meni metallinkeräykseen, mutta toinen onnistui.

Viidestä erillisestä jutusta enää yksi on tekemättä. Ja minulla on ollut hauskaa. Ihan kaikki ei ole onnistunut kerralla, mutta tähän mennessä olen saanut ratkaistua kaikki eteen tulevat ompelu- ja askarteluongelmat. Asu tulee esittelyyn tänne, kunhan se valmistuu ja penkkaripäivä koittaa.